Tapasin mä naisen, hengenheimolaisen!

Kahden aamupäivän ajan olen katsellut Mikkeliläistä maailmanmenoa Muikkukopista käsin. Savolaishenkinen Muikkukoppi on Mikkelin asuntomessujen markkinointikoju, joka oli käytössä jo Seinäjoen asuntomessuilla. Mikke ry:n ansiosta koju on nyt Muikkukoppikilpailuun osallistuneiden yrittäjien ja järjestöjen käytössä aina kevään tuomenkukintaan saakka.

Kaltaiselleni yksinyrittäjälle tällainen näkyvyyden mahdollistava koppi on lottovoitto.

Välihuomautus: elkää hyvät ihmiset huoliko, ei siinä rikastumaan pääse :) Jos työtunteja lähtee laskeskelemaan, ei kaivon pohjalle päivä paista seuraavaan vuosikymmeneen. Käsityö- ja askarteluintohimon liekkiä ei kuitenkaan ihan vähällä sammuteta, joten kaikkea on kokeiltava hyvän maun ja laillisuuden rajoissa. Eipähän tarvitse jälkikäteen mumista, ettei tullu sitäkään ja tätäkään kokeiltua.... Eikähän sitä koskaan tiedä, pienellä paikkakunnalla, pienten purojen merkitystä ei pidä aliarvioida.

Eikä sinne ketään pakoteta, koppiin siis. Ikkunoista saa kurkkia jatkossakin ja luikkia karkuun, kun kammertaudun ovea avaamaan. Tervehtiminen ei maksa mitään, edelleenkään.

Parasta Muikkukopissa on kuitenkin aidon kohtaamisen mahdollisuus.

Lauantaina tapasin pikaisesti naisen, ihan hengenheimolaisen, jolla paloi tunnistettava liekki askartelua kohtaan. Kyllä sen tunnistaa, silmien palosta ja aidosta kiinnostuksesta, ketkä puhuvat samaa kieltä.  

Onhan se mahtavaa vastapainoa työelämälle, kun saa aidosti innostua! Kokeilla ja koetella rajojaan! Ja jos joku kokeilu ei tuota tulosta, jatketaan eteenpäin! Kyllä ne muutkin mokaa :)

Jos on jo olemassa huonoa äitiä ja huonoa työntekijää, niin minä olen huono yrittäjä. Kerron mielelläni, miten asiat teen, mitä välineitä käytän, mihin kaikkeen sukkapuikko taipuu ja mistä hankintani teen. Rakkaasta lapsesta on aina jotain sanottavaa. Liikesalaisuuksia, sanoisi kollega, ei sovi kilpailijoille levitellä. Kuka sitä lopulta on kenenkin kilpailija, sen aika näyttäköön. Neljänkymmenen vuoden kantapääoppikoulu alkaa vihdoinkin kantaa hedelmää ja uskon, että yhteistyöllä ja jakamisella on mahdollisuus päästä pidemmälle kuin omaan napaan tuijottamalla.

Ja jos aikaa on, muodikkaasti priorisoinnin jälkeenkin, niin tulehan käymään kopilla!