Timonpäiväkakkua ja hammaslääkäri

Välillä on hyvä ottaa vähän rennommin ja leipasta isännän nimpparikakku tuoppimuotoon. Ja kutsua sitten appivanhemmat kylään katsomaan, miten on taas miniä fiksu ja filmaattinen. Kun kaljakakkua tarjoaa. Onneksi näillä vuosirenkailla ei enää tarvitse miettiä ensivaikutelmia.

Ja mikäs se on rennostellessa, kun kuusi päivää riivannut hammashermosärky vaikuttaa tällä hetkellä selätetyltä. Eikä siihen tarvittukaan kuin kaksi käyntiä ja kaksi eri hammaslääkäriä: toinen, jonka mielestä kysymys oli vain kiillepinnan kulumasta (ja hoidoksi hampaan pinnalle fluorilakkaa) ja toinen, joka aloitti juurihoidon. Molemmat ottivat röntgenkuvan kohteesta. Sellaista se on, elämä.

Toiset tulkitsee röntgenkuvia ja toiset tarot-kortteja. Kolmannet lukee horoskooppeja. Fifty-sixty lienee kaikilla onnistumistodennäköisyys. En ole humpuukiuskovainen.

Jos nyt sanoisin, että tuo ensimmäinen lääkäri oli pelkkä puoskari, pahoittaisi joku mielensä. Kun pahaa sanaa ei saa sanoa, se pitää vaan nielaista. Siis se paha sana. Kun vaan kivoja juttuja saa sanoa. Ja kun tarpeeksi paljon lakaistaan maton alle, kuvitellaan, että asiat on kohdallaan. Elitistitornissa kaikki hyvin.

Sieltä täydellisen maailman kukkulalta voidaankin sitten ehdottaa, että työttömän pitää hakea työpaikkaa joka viikko. Kun ei se muuten työelämään suuntaa. Se työtön siis. Todella hyvä idea! Ei tällä kylällä ole edes yhtä paikkaa kuukaudessa haettavaksi. Saatikka, että joka viikko pitäisi kirjoitelmia rustata.

Vai puuttuuko työelämässä olevilta työt, kun pitää kieli poskessa tehtyjä hakemuksia havitella? Onhan se hienoa sanoa, että jonninjoutavaan hommaan oli sadoittain hakijoita, kun 99% prosenttia asiakirjoista oli tehty vain tukiaisten säilyttämisen vuoksi. Mappien täyttäminen on tärkeäksi tekevä tehtävä.

Loppukaneettina sanottakoon, että tuoppikakku maistui hyvältä. Hop hoijaa, otetaanpa uusiksi! Eihän sitä nyt niin voi sanoa, että ittiään kehuu. Kakun muodossa. Että minä siis olisin jotenkin hyvä, kun osaisin hyvän kakun tehdä. Nyt tuli jollekin paha mieli ja patti ottaan.

Voi ristus!