Viimeinen ilta mökkirannassa

Jonain päivänä vain tulee se hetki, kun aika on ajanut asioiden ohi. Ei ole yhteistä kieltä, ei yhteisiä tavoitteita. Tahto ja halu puuttuvat. Portinpieleen ilmestyy kyltti "Myytävänä". 

Meidän kesää on varjostanut menettämisen tuska. Eihän se ole kuin maapläntti ja muutaman hökkeli, mitä sitä suremaan. Kaupasta saa lautaa ja naulaa ja onhan meillä leikkimökki.

Kävimme sunnuntaina viimeistä kertaa mökkirannassa. Kuin pisteeksi iin päälle Lumppari suuntasi autosta päästyään suoraan järveen, joten tavoittelemani kuvasaalis muotoutui....erilaiseksi.

Tai ehkä kuvissa on vain enemmän sydäntä mukana.

Lähdimme kotiin, kun sade alkoi.