The One with 11 Things About Me

Olen huomannut että täällä pyörii "11 asiaa minusta" -haaste, joten päätin tarttua haasteeseen ja suorittaa tehtävän omalta osaltani. Tässä siis 11 faktaa minusta omien kuvieni kera!

1. En ole koskaan ollut hyvä koulussa. Tai sanotaan vaikka että laiskuus on yksi paheistani.

Koulussa lempiaineita olivat historia, maantieto, sekä taiteelliset aineet, kuten musiikki ja kuvis. Inhokkejani olivat matemaattiset aineet. Myös ysi luokan jälkeen kävin kymppiluokan, jolla korottelin numeroitani.

Näin vanhemmalla iällä olen innostunut paljon lukemaan, ja ehdoton lempikirjailija onkin Paolo Coelho, jonka kirjoista olen oppinut paljon, ja oivaltanut itsestäni uusia piirteitä. Hän on myös innoittanut minua kirjoittamaan omaa kirjaa. Hänen kirjojen lisäksi luen paljon filosofisia kirjoja.

Tilasin taannoin paketin kirjoja

2. Unelmia ja tavotteita. Yksi suurista haaveistani on olla hääsuunnittelija. Oman firman omistaminen tietysti hiukan pelottaa, sillä en ole mikään financial –tyyppi, hyvä että pysyn kärryillä välillä oman pankkitilini menoista.

Olen toiminut myös freelancer –valokuvaajana useissa häissä ja muissa tilaisuuksissa, joten erilaisia häitä on tullut kierrettyä. Mutta näin sisustusfriikkinä kaikki yksityiskohdat on kyllä katsottu (ja kuvattu) tarkkaan läpi. Täältä pääsette kurkkaamaan muutamia otoksiani: www.flickr.com/jennaropponen

Myös matkustelu, käydä mahdollisimman monessa paikassa kuuluu tavotteisiini. En ole mikään Aasia –friikki (muuta kun ruoan suhteen), joten Thaimaa ei ole eka kohteeni. Olen enemmän kiinnostunut matkustelemaan Euroopassa, mm. listaltani löytyy seuraavat kohteet joihin himoan päästä: Bergen (Norja), Porto (Portugali), Ljubljana (Slovenia), Tuscany (Italia), Amalfi Coast (Italy), Aix-les-Bains (Ranska), Bruges (Belgia). Kaukomaista minua eniten kiehtoo Etelä-Amerikka.

Montreux, Switzerland 2016

3. Minussa asuu pieni perfektionisti. Tykkään organisoida, ja organisoida, ja organisoida.

Vaatekaappini (tai tällä hetkellä lipasto + rekki) on aina järjestyksessä, ja vaatteet on järjestelty värien mukaan. Tykkään että vessapaperi on laitettu aina niin, että paperi tulee yläpuolelta – jos huomaan että kaverillani, tai töissä rulla on väärin, vaihdan sen aina. Inhoan olla itse myöhässä, ja myös odottaminen on todella turhauttavaa.

4. Olen kissaihminen.

Vaikka ei minulla koiria vastaan mitään ole, mutta jos saisin valita, niin ottaisin kissan. Meidän perheessämme on aina ollut kissa, syntymästäni asti. Kissojen luonne heijastuu myös hiukan itsessäni; itsenäinen ja vapaa sielu, utelias ja luova.

Mio kissani, josta jouduin valitettavasti luopumaan Saksan muuton takia

5. Kansainvälisyys. Minulla on paljon ystäviä ja kavereita eripuolilla Maailmaa.

Tämä johtunee ehkä siitä, että vaikka en olekaan koskaan opiskellut MAMK:ssa, olen kuitenkin päässyt tutustumaan monena vuonna huippuihin vaihtareihin! Olen myös ollut mukana auttamassa tapahtumissa. Myöskään ilman heitä, en välttämättä olisi tässä ja nyt, enkä olisi päässyt tutustumaan ihaniin paikkoihin ympäri Eurooppaa.

Olen pienestä pitäen ollut kova menemään, eikä kaverini usein tullut minun luokse yökeläilemään, vaan minä olin aina heillä. Eli sosiaalinen luonteenpiirteeni on ehdottomasti yksi vahvuuksistani!

Minä (oikealla), ja joukko ranskalaisia ja saksalaisia ystäviä Pariisissa

6. Minulla on vain yksi etunimi. Jenna-Marie.

Eli siis nimeni on kaksiosainen, mutta kuten suurimmalla osalla, minulla ei ole toista nimeä. Äitini olisi halunnut lisätä minulle toisen nimen, Amanda, jälkikäteen, kun olin vanhempi, mutta en itse suostunut, tai se vain jäi lisäämättä.

7. Ihoani koristaa neljä tatuointia. Ja kaikilla niillä on oma sanoma ja merkitys.

Ensimmäisen tatuointini otin vuonna 2008, ja se sijaitsee niskassani. Seuraavan otin v. 2009, vasemman pohkeeni sivuun, muistoksi valmistumisesta Ammattikoulusta. Vuonna 2011 otettu tatuointi on siskoni käsialaa, hän siis piirsi minulle kuvan, ja kävelin sitten tatuointiliikkeeseen siirtämään piirroksen ihooni. Ja viimeisenä, profiilikuvassanikin oleva ”Joie de Vivre” teksti solisluuni päällä, jonka ottamisesta tulee kuluneeksi 3 vuotta.

8. Olen harrastusfriikki. Tämä alkoi jo olessani lapsi, jolloin äitini kuljetti minut balettiin. 

Tämän jälkeen olen harrastanut muunmuassa taitovoimistelua, ratsastusta, sählyä, jalkapalloa ja teatteria. Ja vielä tähänkään päivään mennessä, en ole tietoinen mitä minun tulisi harrastaa. Silti aina on menossa joku projekti.. Välillä maalaan, ja parin tunnin kuluttua jätän homman sikseen. 

Taiteilijaluonne pienestä pitäen!

9. Minulta on leikattu umpisuoli. Täällä Saksassa ollessani.

Eräs huhtikuinen aamu heräsin tajuttomaan vatsakipuun. Ajattelin että kyseessä on vaan suuri määrä ilmaa vatsassa, sillä olimme olleet edellisenä iltana syömässä kiinalaista ruokaa. No.. Eikun kamppeet niskaan ja töihin. Junassa kipu alkoi tuntumaan yhä enemmän, ja taju meinasi lähteä. Pääsin töihin, ja lähdinkin sitten samalta seisomalta omalle lääkärilleni, joka kirjoitti lähetteen sairaalaan. Homma oli nopeesti hoidettu ja olin sairaalassa pari päivää.

Ilokseni lääkäri ilmoitti löytäneensä tyrän, joka täytyy myös operoida, joten syyskuussa on sitten toinen leikkaus edessä.. Rehellisesti sanottuna, ei kyllä haittaa, sillä 10€/vrk omavastuulla voin leikata kyllä vaikka koko kroppani jos on pakko.

Elossa! Umpparileikkauksen jälkeen

10. Sisarukset. Minulla on kaksi nuorempaa sisarusta, sisko (21 v.) ja veli (18 v.).

Eli ikäeroa siskooni 6 vuotta, ja veljeeni huimat 9 vuotta. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi olen niin itsenäinen ja ”minä ite” –tyyppi.

Sisarukset

11. Matkustelu. Niinkuin aikaisemmin totesinkin, olen aina ollut kova tyttö reissaamaan (kiitos matkahullun isäni, sekä isovanhempieni).

Ukilla & Mummillani olikin Espanjan Benalmadenassa aikoinaan asunto, ja he viettivät talvensa siellä. Nyt kuitenkin isovanhempani ovat jo sen verran iäkkäitä, että heiltä on matkustaminen jäänyt vähemmälle. Isäni on ihan Kreikka –fani, ja vanhempani menivätkin naimisiin Kreikan Rodoksella, minun olessa n. 7-8 vuotias. 

Gran Kanarialla joskus kauan sitten!

Vuonna 2009 matkustin myös ensikerran yksin, siis ihan yksin Kreikkaan lomalle. En siis matkustanut tavatakseni ystäviäni siellä, vaan menin paikan päälle yksin ja kiersin ja lomailin itsekseni. Tapasin toki reissussa mukavia muita suomalaisia, joiden kanssa saatoin käydä illallisella pari kertaa. Täytyy kyllä sanoa, että jokaisen täytyisi kokeilla matkustamista yksin joskus - mikä sen parempaa. Ei tarvitse kysellä keneltäkään "käviskö tää" tai "mitä tehdään tänään?".. Yksin voit päättää kaikesta, ja ei tarvitse muiden lupia tekemisiin ja kokemisiin.

Itse olen matkustelijana sellainen, että tykkään käydä samassa maassa (tai kaupungissa) useasti. Esimerkiksi Tsekissä olen käynyt peräti neljä kertaa. Tykkään myös enemmän kaupunkilomista, sillä mielestäni kaupungeilla on kulttuurisesti enemmän irti annettavaa. Ranska on ollut ylivoimaisesti ehkä paras kokemus, ja ranskan reissuilta on jäänyt ehkä eniten käteen.

Ihana Monaco! Pariisi Český Krumlov Cannes