The One with The Dad

Maailman rakkain ja paras iskä. Äärettömän kärsimätön (ei epäilystäkään keneen olen tullut), mutta vahva. On koettu ilot ja surut, riidat ja sovinnot. En ole elämässäni ottanut kenenkään kanssa niin paljon yhteen kun isäni, mikä johtuu varmaan siitä että ollaan molemmat maailman kärsimättömimpiä ja jos jotain halutaan niin se halutaan just-nyt eikä huomenna. Mutta mikään ei ole kasvattanut meidän molempien kärsivällisyyttä kuin olla toistemme seurassa.

World's dearest and best dad. Infinitely impatient (no doubt who I got this impatience), but strong. We've been experiencing joy and sorrow, arguments and settlements. I haven't ever fought with someone as with my dad, which might be due to the fact that we both are impatient, and when we want something, we want it right-now and not tomorrow. But nothing haven't make us learn to be more patient, than being with each others' company.

***

Olen oppinut isältäni muutakin kuin kärsivällisyyttä. Tärkein on ehkä anteeksiantaminen. Isäni on kokenut paljon, ja olen aikaisemmin kirjoittanut kuinka hän on kasvattanut kolme alaikäistä lasta yksin kun vanhempani erosivat. Minusta on hienoa että isäkin voi, ja pystyy (ja saa) olla yksinhuoltaja. Ja hän onnistui - ja onnistuu edelleenkin siinä, paremmin kuin loistavasti. En silti pidä isääni supersankarina, sillä hän(kin) on vain ihminen.

I've learned much more from my dad than only patience. Most important is forgiving. My dad has experienced a lot, and I've been writing before how he have raise three children alone when my parents divorced. I think it's great that also dad can be, is able (and is aloud) to be a single-parent. And he did great job - and is still doing! I still don't think my dad is a hero, because he also is just a human.

***

Pienet vastoinkäymiset ovat vaan vahvistaneet isä-tytär suhdetta. Jos jompikumpi tarvitsee apua, niin sitä ei pelätä pyytää, ja tiedetään että molemmat ovat valmiita auttamaan. Isäni on ollut aina kova matkustamaan, ja on ehkä yksi sosiaalisimmista suomalaisista mitä tiedän - ja myös ehkä huonoimpien vitsien kertoja (sori iskä). Hänellä on hirveä lauluääni, ja hän kuuntelee Bruce Springsteeniä ja muuta rokkia. Hän haaveilee omistavansa vielä joku päivä Harley Davidsonin. Isäni tavoin minustakin on tullut vähän rämäpää ja rohkea. Me molemmat mennään läpi harmaan kiven jos niin päätämme.

Small conflicts have been just making father-daughter -relation stronger. If other needs help, we are not afraid to ask it, and we both know that we are ready to help another. My dad have been always enjoying of traveling, and he is perhaps one of the most social Finns I know - and he also tells the most weird and worst jokes (sorry dad). He has the worst singing voice, and he listens Bruce Springsteen and other rock music. He is dreaming about coming a owner of Harley Davidson. Like my dad, also I've become to be brave and courageous. We both are thinking "Where there is a will, there is a way".

***

Ulkomaille muutto oli etenkin iskälleni todella kova paikka. Vaikka iskä on mua aina kannustanutkin, ja sanonut että nyt jos ei koskaan pidä kokeillaan siipiään, ja että aina pääsee takaisin kotiin, niin ei se silti helppoa ole lomien jälkeen tai Suomessa käydessä jättää iskälle hyvästejä.

It was hard place to my dad when his first daughter moves to abroad. Even my dad have always stand next to me and encourage me, said "now or never" or "you are always able to come back to home, wherever you are in this planet", still it haven't been easy, for both of us, tell goodbyes after my vacations in Finland.

***

Hyvää alkavaa viikonloppua, ja ensiviikolla juhlittavaa isänpäivää (13.11)!

Have a great weekend, and happy Fathersday for all dads on next Sunday (13.11)!