The One with The Forgiveness

Olen tässä miettinyt ihmisten hyvyyttä, avarakatseisuutta, hyväuskoisuutta ja hyväsydämisyyttä.

Kaikki meistä tekevät virheitä, jotkut isompia, ja jotkut pienempiä. Jotkut meistä ovat kyynisempiä ja eivät katso mitään sormien läpi, eivät anna toista, tai viidettä mahdollisuutta tai eivät usko ihmisten hyvyyteen.

Itse olen juurikin se sinisilmäinen, hyväuskoinen höperö, joka uskoo että kaikissa meissä on enemmän hyvää kuin pahaa. Minua on monesti sanottu naiiviksi, tai että elän omassa kuplassani uskoen hyvään. Onko se sitten niin huono asia? Mielumminen olen ehkä liiankin hyväuskoinen kuin kyyninen. Uskon että ihmiset ovat hyviä, ja tahtovat toisilleen hyvää. Annan anteeksi, mahdollisuuksia. Ja jotkut näistä ihmisistä käyttävät meidän hyväuskoisuuttamme hyväksi.

He varmaan ajattelevat että tulemme aina antamaan anteeksi, että tulemme aina antamaan uusia mahdollisuuksia. Mutta meilläkin tulee joskus seinä vastaan. Sen lisäksi että olen anteeksiantava, olen myös erittäin kärsimätön. Tämä ei tietenkään ole parhain mahdollinen kombo.

Osa ihmisistä tuomitsee kuitenkin liian helposti. Jotkut turvautuvat petetyksi tai loukatuksi tullessaan kostoon. Jotkut yrittävät keskustella asioista, ymmärtää ja antaa anteeksi. Osa heistä ei tule koskaan antamaan ihmisille anteeksi heidän tekemiään virheitään. Ja mikä pahinta, näistä ihmisistä tulee katkeria, ja he loppupeleissä eivät myöskään anna anteeksi itselleen.

Me kaikki olemme ihmisiä, meillä on tunteemme, käsityksemme luottamuksesta ja anteeksiantamisesta. Me emme ole tunteettomia, välinpitämättömiä robotteja.

***

I've been thinking about people's goodness, open-mindedness, gullibility and kindness.

Everyone of us makes sometimes mistakes, some of them are bigger and some smaller. Some of us are more cynical and doesn't overlook anything, they doesn't give second, or fifth chance or doesn't believe of people's kindness.

I am excatly this blue-eyed, unsuspecting silly, who believes and trusts that everyone of us has more good than bad. Some people have told that I'm naive, or that I live in my own bubble. Is it that bad thing? I rather be too much unsuspecting silly, than cynical. I believe people are good, and they want only good for others. I forgive and give new chances. And some of these people use us, because of our capability to trust for the good.

Maybe they thinks that we will always forgive them, and we will always give them new chances just like that. But in the end, our walls won't be lying on the ground forever, and sometimes the wall is coming front of us as well. And not only that I am forgiving, I am also extremely impatient. Which isn't the best combination.

Some people judge too easily. Some are experiencing need for the revenge when someone has betrayed or insult them. Some people try to discus, understand and forgive. Some of them won’t ever forgive. And the worst, these people who aren’t able to forgive will become bitter and in the end, they won’t be able to forgive themselves either.

We all are humans, we have our feelings, our idea of trust and of forgiveness. We aren’t heartless and indifferent robots.

”On tärkeää muistaa että anteeksiantaminen ei tarkoita vääryyden hyväksymistä vaan ihmisen vajavuuden tunnustamista”

“It’s important to remember, that forgiveness doesn’t mean you’ll accept the injustice, but you are able to accept the defectiveness of humans”

Photo by Pinterest

Mitä anteeksiantaminen sitten oikeasti merkitsee? Se ei välttämättä tarkoita että unohtaisimme vääryydet. Se ei välttämättä tarkoita että ihmissuhde palautuisi ennalleen. Uhrin (anteeksiantavan) on saatava selittää tuntemuksensa, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee tapahtuneesta. Tärkein on empatia. On oltava valmis ymmärtämään tilanne tekijän näkökulmasta, ja kuunneltava hänen versionsa tapahtuneesta. On muistettava että tekijäkin on vain ihminen. Muista miltä sinusta tuntui, kun olet saanut anteeksi omia virheitäsi. Muista olla nöyrä.

(Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00012)

Anteeksiantaminen voi viedä aikaa, ja sen kanssa ei kannata kuitenkaan kiirehtiä.  Yleensä ne ihmiset, jotka päätyvät vihaamaan, vahingoittavat sillä vain itseään ja loppupeleissä heiltä menee kaikki hyvyys ja onnellisuus elämässään ohi.

Anteeksiantaminen itselleni merkitsee, että kun osaa antaa anteeksi toiselle, osaa myös antaa anteeksi itselleen. Mutta missä menee anteeksiantamisen raja? Milloin saa lyödä hanskat tiskiin, ja lopettaa uskomisen ihmisten hyvyyteen? Miksi aina pelkkä sana ”anteeksi” tai ”olen pahoillani” ei riitä?

Jokainen meistä myös tietää ja tajuaa, mikä on sanomisen ja tekemisen ero. Se että sanoo toista, ja tekee toista, ei tuo hyvää oloa ja luottamusta kenellekkään. Ihmisten pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän, ja sanoa tai puhua vähemmän.

Photo by Instagram @momentaryhappiness

***

What does forgiveness really means? It doesn’t necessarily mean that we will forgive the injustice. It doesn’t mean that the relation with other one would go back to normal again. The victim (forgiving) has to be able to explain how she/he feels, and what she/he thinks about what happened. The most important is empathy. We have to be ready to understand the situation of the author’s point of view, and ready to listen her/his version of the incident. It’s good to remember that the author is also human. Remember how you felt when someone forgave you about your mistakes. Remember to be humble.

Forgiveness can take time, and you should not hurry with it. Usually those people who end up to hate, are going to harm only themselves with anger, and then they won’t be able to see the good things.

Forgiveness means for me that when I am able to forgive another, I can also forgive myself. But where is the limit for forgiveness? When I can drop my gloves off, and stop to believe of people’s goodness? Why sometimes it’s not enough when other just says “I’m sorry”?

Every one of us also knows what is the difference between saying and actually doing. That someone says different and does something else doesn’t bring us happiness and trust. People should definitely do more and talk less.

***

Suomalaisethan ovat tunnetusti kansaa jotka puhuvat vähän, mutta kun puhuvat, he tarkoittavat aina sitä mitä sanovat. Eli toisinsanoen, puhumme vähän, mutta asiaa. Suomalaiset myöskään eivät näytä tunteitaan kovin helpolla. Osaamme olla välillä aika kylmiä, ja kätkeytyä kuoremme sisään. Vasta kun olemme sujut omien tuntemuksiemme kanssa, voimme olla täysin avoimia, rakastettavia, sekä näyttää tunteemme myös läheisillemme, ystävillemme tai rakkaillemme.

Pää ja ajatukset ovat käyneet aikamoisella vauhdilla viime viikkoina, vihdoin sain jotain (järkevää) kirjoitettua ylöskin. Maanantaina suuntana Suomi, ja Alihankinta -messut Tampereella. ensimmäinen työmatka, hiukan jänskättää mutta hyvin se menee! Perjantaina takaisin kotiin, ja lauantaina sitten kohti Suttgartia ja Cannstatter Volksfestejä (Octoberfest). Dirndl odottaa valmiina!

Rentouttavaa viikonloppua, nauttikaa toisistanne ja itsestänne. Haleja!

***

Finns are known that we don't speak much, but when we do, we always mean what we say. That is to say; we talk less, but we talk turkey. Finns usually doesn't show their feelings pretty easily. We can be a bit cold, and hide between our walls. Then when we are in balance with our own feelings, we can be very open and lovely, and show our feelings also to our family, friends or love ones.

My head and thoughts have been running quite fast on last few weeks, and finally I got written down something (reasonable). On Monday I will head to Finland for subcontractor fair in Tampere, it will be my first business-trip and I'm pretty nervous but it will be fine! On Friday I will head back to home, and then on Saturday I will go to Stuttgart for Cannstatter Volksfest (Octoberfest). Dirndl is ready!

Have a relaxing weekend, enjoy of yourselves and each other. Hugs!