The One with the La Haine

Kiukku, kauna, suuttumus, vastenmielisyys. Nämä ovat lievempiä synonyymejä sanalle. Itse kuitenkin pidän sanaa 'viha' vahvana, jopa tuskallisena suomalaisena sanana. Englanniksi sana 'hate' ei kuulosta läheskään niin pahalta tai voimakkaalta. Viha on kuitenkin kaikkea muuta kuin positiivinen tunne. Vihalla onkin yleensä hyvin aggressiivinen, tuhoava ja väkivaltainen voima. Voisi ajatella että vihan vastakohta olisi rakkaus, mutta itse luen vielä pahemmaksi vastakohdaksi rakkaudelle välinpitämättömyyden. Viha on sentään tunne, vaikuttava sellainen, välinpitämättömyys ei kosketa tai tunnu millään tavalla.

Muistan nuorempana käyttäneeni sanaa esimerkiksi suutuspäissäni sanomalla vanhemmille "minä vihaan sinua", kukapa meistä ei. Mutta tietenkään sanaa sen kummemmin ajattelematta tai tarkoittamatta. Välillä meillä kaikilla kuitenkin käryää yli, menee hermo, mittari menee punaiselle .. ja tällöin vihan tunne tulee eteen. Kaikilla tuntemillamme tunteilla on oikeutensa. Mutta rajansa kaikella, jos vihantunne aiheuttaa väkivaltaa, tällöin en hyväksy sitä.

Miten voimme vihata ihmisiä joita rakastamme? Esimerkkinä (taas) edellinen parisuhteeni, jossa en luultavasti ollut tarpeeksi vahva puolustamaan omia periaatteitani, tunsin ettei minua kunnioitettu ihmisenä, tämä jos mikä aiheuttaa vahvaa vihantunnetta. Myös se, että olen antanut itse kohdella itseäni huonosti, tuottaa vihantunnetta. Me kaikki olemme yksilöitä, ja silloin kun meitä ei kohdella niin, saatamme raivostua helpommin, sillä haluamme puolustaa omia tarpeitamme, sekä omaa yksilöllisyyttämme.

Itse tunnen vihan myös toipumisen edellytyksenä, jos rakastan, ja vain rakastan ja ajattelen hyviä puolia, kuinka voin koskaan päästää kenestäkään irti tai päästä aikaisemmasta suhteesta yli? Etenkin tässä tapauksessa kun minua on kohdeltu epäkunnioittavasti. Vaikka kuinka rakastan ja ihailen, kunnioitan, mutta jos en saa arvoilleni ja yksilöllisyydelleni kunnioitusta, se tottakai nostaa mittareita punaiselle. Vihantunne ei kuitenkaa ole ikuinen.

Tässä kohtaa muistutan jälleen, että jos vihasta haetaan väkivallan oikeutusta, se on asia ihan erikseen. Myös kostamisen lukisin vihaksi, jota en lähtisi tekemään kenellekkään. Väkivaltaa on kuitenkin kahta erilaista - fyysinen ja psyykkinen. Ja henkilökohtaisesti, sorrun jälkimmäiseen. Sanat mitä vihantunne tuo suustani tullessaan, eivät aina ole pelkkiä kirosanoja. Joskus menetän hermoni niin, että vihantunne ottaa vallan, ja päässä pyörii aikaisempiin kokemuksiin ja menneisyyteen liittyvät varjot, ja saatan sanoa mitä sylki suuhun tuo, ja satuttaa henkilöä sanoillani. Seuraavana päivänä pyydän nöyrästi anteeksi. Aika turhauttavaa, eikö?

Viha on sellainen tunne, jota on päästävä purkamaan aika-ajoin, ja jos sitä ei käsittele, tai pura (ei ihmisiin, eläimiin tai muihin objekteihin), niin varmasti käy niin että usko itseensä ja muihin horjuu, ja tällöin viha varjostaa kaikkea tekemistä. Se purkautuu ulos ennemmin tai myöhemmin, ei ehkä suoranaisesti vihana tai aggressiivisuutena, mutta masennuksena tai ahdistuksena. Ei ole sellaista ihmistä joka ei koskaan tuntisi vihaa. Se on täysin inhimillistä. Se että osaamme käsitellä, purkaa (ei ihmisiin, eläimiin tai muihin objekteihin) ja hallita vihaamme, tekee meistä entistä rakastavampia.

Anger, resentment, exasperation, disgust. These are maybe more lenient synonyms. Word ‘hate’ is quite strong, painful word. And even more rough it sounds in Finnish; “viha”. In English the word doesn’t sound that horrible or strong. Hate is everything else than positive feeling, and it has usually aggressive, destructive and violence power. Usually we think that the antonym for hate is love, but I think the right antonym for love is indifference. At least hate is a feeling, effective one, but indifference doesn’t touch you with any way.

I remember when I was younger, teenager, I might use word hate when I yelled to my parents while being angry; “I hate you!”. Who wouldn’t. But of course I didn’t think it more, or meant it. Sometimes all of us will lose our nerves, smoke rises, meter goes into red.. and on these moments anger, hate comes front of us. We all have the rights to our feelings, and all the feelings have the rights. But if hate causes violence, I won’t aloud it.

How can we hate those who we love? As an example (again) my last relationship, where I probably wasn’t strong enough to defend my own principles, I felt that I wasn’t respected, and these kind of things produces feeling of hate. Also, when I realized that I let someone to treat me like that, causes hate. We all are individual, and when we aren’t treated as a one, we might get angry more easily, because we all want defend our own needs and our own individuality.

I feel that sometimes the feeling of hate helps you to recover. If I love, and only love, think about all the positive and good sides, how I can ever let anyone go or how I can recover of my last relationship? Especially when I feel that someone has treated me disrespectfully. No matter how much I love, respect and admire, but if I don’t get any respect to my own values and to my individual, it will of course rise my meter to red.

This point I remind again, if you search violence, which is caused by the hate, it’s a different story. Also revenge can be caused by hate, but I wouldn’t take that road. There is two different kind of violence, physical and mental. And honesty, I sometimes fall to the last one. Those words what anger bring up, aren’t always only swearwords. Sometimes I might lose my nerves, and anger takes the power in me, and in my mind comes the feelings, fears, experiences and the shadows of the past, I might say what spit brings to my mouth. And on the next day I might humbly ask for forgiveness. Pretty frustrating.

Hate is feeling, what we need to discharge and release sometimes. And if you don’t deal with it or release (not for human, animal or object) it, it might cause you unbelief to yourself and for the others, and it might shadow everything you do. Hate will come out sooner or later, maybe not as aggressive behavior or hate, but as a depression or anguish. There is no man in this World, who won’t feel hate. It’s human. And that, when we can are able to release (not for human, animal or object) and handle our anger, it makes us just more loveable.

"Kaikista kauniimmat ihmiset ovat ne joilla on painavin sydän, lujasti rakastava ja syvimmin sattuva." // "The most beautiful humans are the ones with the heaviest hearts, loving the hardest and hurting the deepest."

Jos kiukuttaa, niin anna sen tulla ulos. Tunteet on tehty näytettäviksi, ei piilotetuiksi, myös ne negatiiviset tunteet. Ihanaa torstaita, ja haleja kaikille. Ps. jos haluatte leffasuosituksen viikonlopulle, niin katsoin eilen ranskalaisen leffan La Haine, suosittelen.

If you feel anger, let it come out. Feelings are supposed to be shown, not hidden, also the negative ones. Have a lovely Thursday, hugs to everyone! Ps. If you want to watch a movie on the weekend, I watched yesterday French movie La Haine, I recommend.