The One with the Thoughts Part 3.

Joskus tapaamme jonkun henkilön elämässämme, jota tulemme rakastamaan valtavasti. Tässä vaiheessa voi olla, että epäröimme, olemmeko valmiita näyttämään tunteemme. Voi olla että pidämme toista henkilönä täysin itsestäänselvyytenä, että hän tulee olemaan rinnallamme aina, vaikkemme näyttäisikään tunteitamme. Sitten on niitä henkilöitä, jotka lupaavat paljon, mutta tekevät vähän. Niitä, jotka ostavat isoja kalliita lahjoja, olettaen että toinen tulee olemaan aina kanssamme. Pienetkin eleet ovat lahjoja, se voi olla hymy, suklaapatukka, puhelu, illallisen valmistaminen, koiran käyttäminen, mikä vaan, mutta joillekin meistä näillä "pienillä "eleillä on suuri vaikutus. Pienet eleet, jokapäiväinen elämä tuo turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta, jolloin pystymme tutustumaan toisiimme parhaiten.

Some point in our lives we meet this person, who we love madly. At this point it can happen that we doubt everything; are we ready to show our feelings. It might be that we will think that the other person is easy to read, foregone conclusion, maybe she or he will stay next to us, no matter what have been happening in the past. Or she or he will stay next to us, even we won’t show our feelings. Then there is people who promise a lot, but do less. Those, who buys expensive gifts, assuming that it’s the way how to make other person to stay. All the small gesture is also a gifts, it can be smile, bar of chocolate, phone call, preparing the dinner or walking outside with the dog, any kind of. And some of us think and feel that these “small” gestures have the biggest effect. Small gestures, every-day life bring you security and trust, when we also can get to know each other better.

Instagram - @momentaryhappiness

Olen lukenut joskus jostain, että kun näytät jollekulle, että rakastat tätä, se saa tämän toisen haluamaan rakastaa sinua enemmän. Ja näinhän se vaan on. Kukaan meistä ei ole itsestäänselvyys, kukaan meistä ei ajattele täysin samalla tavalla. Tähän liittyy myös toiseen ihmiseen tutustuminen, meillä jokaisella on kipupisteemme, asioita mistä herkistymme. Ja vain tuntemalla toisemme täysin, pystymme kunnoittamaan muita (sekä itseämme), ja osoittaa parhaiten kuinka tärkeitä he ovat meille. Myös aika ja sen määrittäminen on meidän itsemme vastuullamme. Sillä kun jaamme aikamme ihmisten seurassa, he todella tuntevat itsensä rakastetuksi. Se että rakastat ja osaat näyttää rakkautesi, on aina rakastamista tuplasti. Jos haluat pitää rakastamasi ihmisen elämässäsi, sinun täytyy huolehtia siitä että hänkin on valmis pitämään sinut omassa elämässään. Todellinen rakkaus ei vaadi, se antaa. Rakkaus on kunnioittamista, kuuntelemista, ja sellaiselle rakkaudelle empatia sekä avoin keskustelu on välttämätöntä. Parina oleminen vaatii joskus uhrauksia, puolin ja toisin. Se ei kuitenkaan tarkoita että sinun täytyisi uhrata oma elämä toisen takia. Ei ole olemassakaan sellaista suhdetta missä ei ole riitoja, mutta se, kuinka niistä selvitään yhdessä, ja kuinka riidat ratkaistaan, on väliä. Ja tämä luo vahvan suhteen. Jos rakkaus tai parisuhde tuo sinulle surua, kannattaa se lopettaa. Henkinen epäoikeudenmukaisuus on suurin taakka, ja se tapahtui juurikin minulle.

"Ja siksi meillä on kaksi kättä - Ensimmäinen, pitämään kädestä kiinni niitä joita rakastamme. Ja toinen, pitämään kiinni itsestämme. Älä päästä irti itsestäsi koska pidät kiinni toisesta ihmisestä. Muista, älä päästä irti itsestäsi." - Lukas W.

I’ve been reading from somewhere, when you show to someone that you love her/him, it makes the other person love you even more. And that’s how it is. Love isn’t any science fiction. Anyone of us isn’t foregone conclusion, anyone doesn’t think exactly the same way. This regards also getting to know each other, we all have our painful-spots, things which makes us sensitive. And the right way is to getting to know each other first, we can fully respect other’s needs (and our own needs) and show how important people are to us. Time and determining the time is on our responsibility. How we use our time, and how much we spend our time with our love ones. When you spend your time around people you love, they also would feel to be loved. If you can and you’re able to show your love, that’s always double-loving. If you want to keep the person you love in your life, you have to be sure that she/he wants to keep you in her/his life as well. Real love doesn’t require, it gives. To love is respecting, listening and for that kind of love empathy and honest open conversations are necessary. Being in a relationship needs sacrifices, but it doesn’t mean that you’ll give your whole life to another person. There isn’t relationship without arguments, but when you survive and face your problems together, how you solve the problems, is making relationship more stable and stronger. If relationship or loving brings you only sorrow, you should end it. Mental injustice is a heavy weight to carry, and that happened to me.

"And that's why we have two hands - One, to hold the ones we love dearly. And the other one, to hold ourselves. So please do not lose yourself when you are holding onto another person. Please remember, not to let yourself go." - Lukas W.

Ehkä joku päivä lopetan tämän filosofisen höpöttelyn, mutta vielä, niin kauan kun tarve ja tunne tulee että täytyy purkaa oloani - ja mikä sen parempi tapa kuin kirjoittaminen. Pahoitteluni, jos ensi kerralla sitten jotain uutta ja kivaa. Haleja!

Maybe one day I will stop writing these philosophical blabla posts, but yet and still I have feeling that I need to share and write about this topic, it makes myself feel better. So sorry guys, maybe next time I will figure out something new and nice. Hugs!