Rooma marraskuussa - päivä 1 Vatikaani, shoppailua ja nähtävyyksiä

Rooma marraskuussa - päivä 1 Vatikaani, shoppailua ja nähtävyyksiä

Olimme äitini kanssa unelmoineet Roomasta ikuisuuden. Vihdoin pääsimme sinne pitkäksi viikonlopuksi. Ajankohdaksi osui marraskuun 1-5.päivä. Tämä on pahimman turistikauden (ja helteiden) ulkopuolella. Torstaina laskeuduimme Rooman Fiumicinon kentälle 18:45. Elämäni pahin lentomatka! Osaa se ilmatiekin olla pomppuinen. Lähes koko lennon ajan paloivat turvavyön merkkivalot, mikä tarkoittaa ettei tarjoilua eikä edes vessaan mitään asiaa. Kyllä muuten tuntui lentomatka ihan loputtoman pitkälle!

Piramide - pyramidi, vaikkei nyt ihan aito ja oikea egyptiläinen olekaan, niin egyptin historiafanin mielestä tosi söpö!

Hotellime Pyramid sijaitsi Piramiden alueella. Mukava, pienehkö, siisti ja edullinen hotelli. Ei valittamista. Hotelli valittiin sijainnin perusteella, sillä muutaman minuutin kävelymatkassa oli juna-, metro-, ratikka- ja bussiasemat. Lentokentältä ostettiin liput paikallisjunaan (8 euroa per henkilö) ja sillä päästiinkin suoraan Piramideen. Lippujen ostaminen onnistui lentokentän automaatilta ihan kätevästi. Automaatilla pitää valita joku tietty juna, mutta olin jo etukäteen lukenut, että tämä on vain muodollisuus. Lippu pitää joka tapauksessa leimata koneessa ennen junaan nousua. Perillä olimme sen verran myöhään, että vietiin tavarat hotelliin ja käytiin vaan lähikuppilasta hakemassa pizzapalat huoneeseen.

Seuraavana aamuna 1.päivän ohjelmassa olikin liuta nähtävyyksiä ja välissä shoppailua

Lämpötila oli noin 20 astetta ja päivä oli pilvinen Oikein hyvä keli kävelyyn, jota tämän päivän aikana kertyikin yli 15 km.

Menimme Piramidestä Vatikaaniin metrolla. Roomassa kun on vain kaksi metrolinjaa, niillä kulkeminen on tavattoman helppoa. Ostimme 72 h tunnin liput, joilla julkisia saa käyttää vapaasti. Lipun hinta oli 18 €/henkilö. Se on myös muistettava leimata kun astuu ensimmäiseen kulkuneuvoon. Kertalipuillakin toki olisi pärjätty, mutta eipähän tarvinnut aina etsiä lipunmyyntikioskeja. 

Menimme ensin metrolla Terminin asemalle, jossa vaihdettiin toiselle linjalle. Jäimme pois Ottavianon asemalla, ja kävelimme Via di Porta Angelica -katua kohti Pietarin aukiota. Matkalla ikkunaostoksia, kun kaupat eivät olleet vielä auki. Näimme useammankin kiinnostavan vaatekaupan, ja hinnatkin olivat kotimaiseen makuun mukavia. Etukäteen olin lukenut, että Vatikaani ei ole halvin paikka, iloksemme se tieto ei pitänyt paikkaansa kaikkien liikkeiden kohdalla. Meillä oli ollut ajatus mennä sisälle Pietarin kirkkoon, mutta tämä hieno ajatus jäi toteuttamatta noin 3-4 tunnin jonojen ansiosta. Päädyimme ihailemaan aukiolta maisemaa vain päältä päin. Jep, tiesin kyllä että jonoja on ja että voi netistä ostaa etukäteen jonon ohituslippuja. Niitä tyrkyttäviä myyjiä oli myös runsaasti jonoja kiertelemässä. Kun aikaa ei sitten mennytkään kirkkoon tutustumisessa, päätimme käydä vilkaisemassa ne kaupat, joista olimme kävelleet ohi. Kyllähän sieltä sitten löytyikin mukavia vaatteita. Ja jopa kokoa XXL, vaikka siitäkin olin lukenut etukäteen, että isoja kokoja ei hevin löytyisi.

Pietarin kirkkoon oli jo heti aamusta varhain noin 3-4 tunnin jonot
Pietarin aukiollakin on nähtävää
Pietarin aukion upea suihkulähde
Taisin lukea opaskirjasta, että aukiota kiertävien rakennusten katolla on 170 erilaista patsasta!

Jatkoimme Vatikaanista Cola Di Rienzo -ostoskatua pitkin kohti Piazza del Popoloa. Tämä ostoskatu piti sisällään huippumerkkejä, ja hintatasokin oli sen mukainen. Ei välttämättä mikään budjettishoppailijan paikka.

Matka vei yli Tiber -joen

 

Piazza di Popolon kohokohta minulle, joka olen ikäni haikaillut pääsystä Egyptin ihmeitä näkemään oli Ramses II ajalta oleva obeliski hieroglyfeineen. 

 

Kun tästä jatkaa matkaa kohti Piazza di Spagnaa, voi risteillä kolmella samaan suuntaan menevällä ostoskadulla. Nämä ovat Via del Corso, Via del Babuino ja Via del Ripetta. Ei ihan sitä halvinta aluetta nämäkään, mutta jokunen kiva pieni putiikki löytyi matkalta. Käytiin välillä nauttimassa kahvia ja leivonnaisiakin, jotta taas jaksoi kävellä.

Muranon lasia vaikka missä ihanissa väreissä. Lompakkoni kiitti matkalaukun rajoituksista, kun näitä ihanuuksia on hankala kuljettaa ehjänä kotiin.
Piazza di Spagnan kuluisuus ovat Espanjalaiset Portaat.

 

Tästä jatkoimme kohti Fontana di Trevi -suihkulähdettä. 
Vanhan uskomuksen mukaan Fontana Di Trevin suihkulähteeseen kolikon heittänyt palaa Roomaan. Aina kannattaa yrittää!

Matkamme jatkui taas kohti Via del Tritonea ja ostoskeskus La Rinascentea. Jälkimmäinen osoittautui meille hieman liiankin hienoksi kauppakeskukseksi. Määritelmä on se, että jos esim. laukkuostastolla on 1 laukku per hylly, eikä hintoja ole näkyvissä tuotteet tarkoitettu niille, joiden ei tarvitse kysyä hintaa. Emme kuuluneet tähän luokitukseen. 

La Rinascenten herkkuosastolla suklaasta tehtyjä laukkuja ja kenkiä. Eihän noita raaskisi syödä!
Halloween -herkkujakin oli tarjolla

Tämän halvan kauppareissun jälkeen kävelimme via Nazionale -ostoskatua pitkin ja kun jostain olin lukenut, että Via del bochettolla olisi laukku- ja koruliikkeitä niin sinnehän me mentiin. Tämä tieto osoittautui kuitenkin uutisankaksi ja kadulla oli lähinnä ruokapaikkoja. Ihana pieni jäätelöpaikka kuitenkin löytyi, ja Gelatoahan oli ihan pakko maistaa! Nyt alkoi kuitenkin jo jalat huutamaan siihen malliin, että Cavourin metroasemalta Piramideen ja hotellihuone kutsui. Jalat ylös ja laastarit rakkoihin!

Parin tunnin huilimisen jälkeen piti kuitenkin maha huolen siitä, että lisää Italialaisia herkkuja oli päästävä maistelemaan. Menimme kolmosen ratikalla Piramidesta joen toiselle puolelle. Emme vaihtaneet ratikkaa, vaan päätimme kävellä kohti Trasteverea ja löysimme (yhden hyvän vaatekaupan ostosten jälkeen) mukavan oloisen ruokapaikan. Italialainen pastahan se oli sitten testattava, ja nam! Kyllä muuten oli ähky olo kun lähdettiin kohti hotellia ja nukkumaan.

Laukku-friikin oli pakko saada tälläinen pieni, nahkainen ihanuus mukaan. Siis pakko!

Rooman kokemukseni päivä kerrallan: