Matkakuumetta ja raharovioita

Tähän postaukseen olis kiva laittaa semmosia hienoja kuvia maisemista rantalomilla. No ei oo sellasia nyt laittaa, joten korvataan ne mun lomakuvilla :D

Mie en oo koskaan matkustanut minnekään lentokoneella. Yleensä vaan nyökyttelen ja myötäilen kun toiset kertoo matkakohteistaan, ihan niinkuin jotain tietäisin. Tosiasiahan on se, että tuossa viitisen vuotta sitten vielä matkakohteeksi riitti täysin kesämökki ja järvi. Se on ollut koko pienen ikäni meidän kesäparatiisi ja olen aina nauttinut siellä olosta. Ai että miten mahottoman ihanaa on lämpimänä kesäiltana laittaa sauna tulille ja hörppiä siellä kuumuudessa yksi jäinen siideri. Sitten hipsutella saunan kuistille ja pinkaista mielettömän eleganttiin ei-niin-kovin-baywatch juoksuun, kun kävyt kipristelee jalkojen alla ja itikat huutaa korvissa. Omaa juoksua on hyvä säestää semmosella naisellisella merimieskielellä niitä käpyjä kohteliaasti kiitellen. Vielä loppukiri kallion päällä, koko keuhkojen täydeltä ilmaa ja rääkäisy ”TYKINKUULAAAAAAAA!!”, nenästä kiinni ja armoton läjäys tyyneen järvenpintaan. Sielun hoitoa <3

Kersantti valmiina pelastustehtäviin!

Nyt meillä on kuitenkin viime vuosina ollu kova yritys lähteä lomalle. Muutama edellinen kesä on jäänyt mökkeilemättä, kun aina on vaan töissä. Etenkin opiskelujen alettua sitä kesälomaa ei oikein ole, kun ne rahat pitäis tahkota kesäkaudella. Kahtena edellisenä kesänä meillä oli hiton hyvät suunnitelmat, budjetit ja ajankohdat valmiina. Lähdetään edes Tallinnaan jollekin hemmotteluviikonlopulle! Pois Suomen maalta, niin ei vahingossakaan eksy töihin. Ja sitten tää raharovio, enter Pappa-hevonen… Tähän perään pitkä ja syvä huokaus. Toissa kesänä se oli ottanut oman lomailunsa aivan tosissaan! Kun yö koitti ja hiljaisuus laskeutui tiluksille, niin yötöntä yötäkin kirkkaammin laitumia valaisi Penan päättäväisten silmien kiilunta. Ikää oli silloin jo 17 vuotta ja Pena mietti, että alkaa olemaan viimeiset hetket lähteä lemmenlomalle.

Hellllooooooo ladies ;) (Kuva Julia Lundgren)

Niinpä hää sitte keräili 600 kiloisen ruhonsa ja ötököiltä suojaavan loimen turvin paineli sähkölangoista läpi, eipä paljoa sähkö nipistellyt nutun läpi! Suuntahan oli minnes muualle kuin tammojen laidunlohkoon, tottakai. Neidot eivät olleet ihan yhtä ihastuneita ajatuksesta kuin kosiskelija itse, ja näin Pena oli yön aikana jatkanut matkaansa laidunlohkosta toiseen Sitä Oikeaa etsiessään. No, ei löytynyt, mutta aamulla löytyi kyllä sähkölankoja katkottuna ja piesty hevonen hyvin kaukana omasta lohkostaan. Oli vähän ottanut osumaa rouvilta, ei kyllä ylpeyteen tuntunut kolahtaneen kun silmät pyörivät päässä kuin hedelmäpeli ja hurmioissaan naisten perään jaksoi vieläkin ääni käheänä kiljua. Oli ihan pakko vilkaista sen jalkojen väliin ja todeta, että ei siellä kyllä ihan oikeasti niitä nyyttejä näy. Onkohan ne jääneet jonnekin vatsaan piiloon ja kuitenkin vielä hyvässä tallessa? Tästä romanttisesta reissusta seurasikin useamman kuukauden sairastelu, oli vanhan herran nivelten päälle ottanut moinen liehittelyreissu. Sinne sitten hupeni meidän matkakassa nro 1, Papan sairaslomaan ja eläinlääkärikuluihin!

Tässä hää huutelee vielä päivä episodin jälkeen leidiensä perään...

Mie viime keväänä toiveikkaana ajattelin, jotta joskos tänä kesänä sitten! Olin pestautunut vieläpä rahakkaisiin yövuoroihin koko kesäksi niin ei kassan kasaaminen tuottaisi ongelmia. No, ENTER PAPPA-HEVONEN! :D Ensin hää sairastui karsinassa käytetystä kuivikkeesta. Oli pakkolevossa, kun hengittäminen oli todella hankalaa, ulkona pienessä aitauksessaan ympärivuorokauden sään salliessa (ihana jääkylmä kesä…). Pelkästään tästä tuli ihan hyvin eläinlääkärikuluja, puhumattakaan seisoskelun seurauksista vanhoille nivelille ja Helsingissä Hevossairaalassa ramppaamisen kuluista. GOODBYE matkakassa nro 2. Tietysti siinä sairaslomahöyryissään Pappa-hevoselle kävi pieni mitätön vahinko, ja hän lentokonetta leikkiessään mursi varpaani. Pikkuvikoja. Kivahan se sohvalla oli vapaitaan viettää :D

"Hyvinkö onnistuin??? :)"

Mutta NYT, tänä kesänä aion aivan varmasti kaapata ukon kainaloon ja matkalaukut toiseen ja me painutaan jonnekin auringon alle! Eli aion astua lentokoneeseen ja lötköillä viikon ihan ilman mitään velvollisuuksia samalla ällösöpöillen paremman puoliskon kanssa. Minun hyvä ystäväni Laura väläytti sellaisen tiedon, että samalla hinnalla pääsee viikoksi rannalle kuin viikonlopuksi Tallinnaan… Hupsista. Pistetään kokemattomuuden piikkiin. Onneksi on näitä ystäviä, jotka joskus jopa ovat lentokoneen kyydissä olleet. Olen tässä hiljakseen yrittänyt tähyillä edullista matkakohdetta (lennot + hotelli max 400e/hlö/1vko vaikkapa sitten äkkilähdöllä). Olisiko kenelläkään teistä hyviä kohde ja/tai hotellivinkkejä? Minä en halua tällaisena erakkona mihinkään ihan city-hotelliin, en halua lomallani kuulla jatkuvasti liikenteen ääniä tai ainakin vesistöille ja upeisiin maisemiin pitäisi olla minimaalinen matka. Ja tottakai kohteen pitäisi olla turvallinen, ei mitään poliittista myllerystä. Eli maisemat, maisemat, maisemat, ranta ja hyvä hotelli etsinnässä. Vinkkejä? :) Kommentoikaahan kokemuksia hyvistä matkakohteista!

Seuraavalla lomalla siemailen jossain muualla, kuin television ääressä!