Oma talli - jokaisen hevostytön unelma?

Tunnustakaa pois, aivan taatusti jokainen hevosharrastaja on siitä joskus unelmoinut. Asiaa on ihana romantisoida ja toki edullisempi hevosenpitokin kiehtoo.

Itse olen pyöritellyt tätä asiaa aika paljon ja etenkin nyt se on varsin vahvasti tapetilla. Oman talon ostaminen on toiveissa joskus lähitulevaisuudessa. Usein olen tullut siihen tulokseen, että helpompi ne hevoset on pitää jonkun toisen tallilla. Ja sehän on monilta osin aivan totta! Itse et ole sidottu mihinkään tiettyyn kellonaikaan menemään talliin, on helpompi lähteä reissuihin jne. Mutta kun siinä omassa tallissa on paljon etujakin... Nykyään kaikenlaisella automatiikalla hevosenpidon voi tehdä myös yhtä helpoksi, kuin koiran omistamisen.

Kun mietin omaa tilannettani niin on aivan päivänselvää, että tulevan kodin täytyy olla sellainen minne saan Papparaisen jonkun kaverin kanssa nautiskelemaan elämästään kun kokoaikaisesti eläkkeelle siirtyminen on ajankohtaista. Ensimmäinen oma hevoseni Lippe siirtyi ajasta ikuisuuteen 20-vuotiaana, sillä se toimitti enää seuraneidin virkaa jalkavaivojensa vuoksi eikä minulla ollut mahdollisuutta kustantaa sen "pihankoristeena" oleilua kenenkään toisen tallilla. Se harmittaa tosi paljon edelleen. Penan kanssa haluan sen mahdollisuuden, että se saa viettää lopun elämänsä entistä tiiviimmällä tavalla meidän perheenjäsenenämme. Jos nyt mitään ikävää ei satu, niin tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä ettei eläköityminen ole ihan juuri näillä näppäimillä edessä. Vai mitä sanotte tästä ensi kuussa 20 vuotta täyttävästä turbo-Papparaisesta... :D

Mietiskelin, että tarvetta ratsastuskentälle ei ole sillä Lala voi hyvin jatkaa oleiluaan maneesitallilla kaikkien tarvittavien puitteiden äärellä. Olemme käyneet katsomassa jo kahta paikkaa ja molemmissa sattuikin se kenttä sitten olemaan! Ja siitäkös alkoikin ajatus raksuttaa. Ensimmäisenä ajattelen tottakai rahaa. Kahden hevosen ylläpitäminen jonkun muun maneesitallilla alkaa olemaan summiltaan melko tähtitieteellinen tavalliselle duunarille. Entä, jos hevoset olisivatkin kotona ja Lala olisi maneesitallilla vain 3-4kk vuodesta, sen kaikista kököimmän ajan kun maneesia tarvitaan? Tai hurauttelisin kopin kanssa lähimmälle maneesille muutaman kerran viikossa? Kun tätä asiaa katsoo rahan kannalta, niin täytyy sanoa sen olevan ihan perskeleen houkutteleva vaihtoehto. 

Kotona hevonen kustantaa käytettävistä rehuista ja kuivikkeista riippuen 100-200e/kk, kun lasketaan ainoastaan rehut ja kuivikkeet (ennenkuin joku pillastuu luettelemaan kaikenmaailman kustannuksia). Tämän arvion taustalla on vankka tutkimustieto kerättynä tallinpitäjiltä ;) Jos tarvitset sähköä vain tallin valoihin, niin sekään ei jumalattomasti laskua kerrytä valaisimista riippuen. Kentän valot tottakai kustantaa, ja sähköaitojen käyttö jos sellaisia on. Luonnollisesti täysihoito/puolihoitopaikalla yhteissummaan kuuluu rehujen ja kuivikkeiden lisäksi esimerkiksi verot, paikan vuokra, sähkö, mahd. vesimaksu ja korvaus tehtävästä työstä/kunnossapidosta, niin tottakai se summa on ymmärrettävästi satoja euroja enemmän per hevonen / kk. Tsiisus.

Joten puolensa ja puolensa. Toisen luona on vaivattomampaa pitää, kotona halvempaa. Olen kuitenkin ajatellut, että kotiintullessa otetaan kaikki mahdolliset talliniksit käyttöön ja asennetaan tarhaan heinäautomaatit tai sitten hevoset ovat verkotetulla vapaalla heinällä. Ja tarhaan kunnollinen säänsuoja/pihatto, jolloin tarhailuaika voidaan maksimoida. Hevosiin saa myös läheisemmän suhteen, kun niiden kanssa toimittaa arjen perusaskareita. Ja koska en juuri ollenkaan ole tarkka, heh, niin if you want something done right you just do it yourself toteutuisi aika hienosti. Vaikka tällä hetkellä ei onneksi tarvitsekaan stressata hevosten oloista, meillä on niin hyvä ja luotettava tallipaikka.

Paikkaan, jonka ostomahdollisuuksia tässä puntaroimme, saisi kivasti neljälle hevoselle tilavat karsinat. Joko olisin keskenäni omieni kanssa tai sitten Pena, Lala ja ehkä jonkun tutun hevonen jonka omistajan kanssa voisi hieman jakaa esim. iltatallivuoroja? Ajattelin, että jos siihen löytyisi joku kaveri kenen kanssa hommaa voisi miettiä systeemillä "puoliksi täysihoito", eli pari-kolme kertaa viikosta tallipaikkalainen hoitaisi kaikki karsinat ja muina päivinä minä itse. Muutaman hevosten karsinoiden siivous muutaman kerran viikossa + halpa tallipaikka luulisi poikivan jonkun mukavan toverin siihen :) No, kaveria tai ei niin kyseisestä paikasta olemme todella kiinnostuneita. Remontoitavaa ja laiteltavaa olisi, joten sen asian kanssa koitetaan laskeskella mahdollista rahanmenoa ja ostohintaa. Karsinaelementtejä siellä on valmiina, oikein siistejä ja minun makuuni hyvännäköisiä, mutta pakko oli leikitellä myös ajatuksella "oma pieni hifistelytalli". Juujuu, hevoset ei katsele seiniä, mutta minäpä katselen ja minä pidän kauniista asioista! :D Esimerkiksi nämä Staffansbergin kautta saatavat Röwer & Rübin Amsterdam-mallin karsinat olisivat aika ihanat <3

No, katsotaan miten tässä lähikuukausien aikana asiat etenevät ja miten elämä alkaa muodostumaan, työkuviotkin hieman jännittävät. Loppukevennyksenä laitetaan tähän pätkää Lalasta, joka pääsi pitkästä aikaa "esteille" :D Reppana oli niin järkyttävän tohkeissaan, mutta olen NIIN MIELETTÖMÄN YLPEÄ siitä miten hienosti se (muutaman rakettikierroksen vedettyään) hillitsi itsensä eikä rynninyt, vaikka selvästi intoa olisi ollutkin <3

Lala on lähtenyt hyvin toipumaan kaatumisesta ensimmäisen kranion jälkeen. Aika tuntuu tosin menevän todella hitaasti, vaikka tämän asian kanssa tarvitaankin malttia. Normaali liike on palautunut, mutta selkä vielä aristaa painoa. Lauantaina on seuraava hoitokerta, jonka jälkeen kirjoittelen juttua kraniosta. Jos tilanne ei sen jälkeen normalisoidu, niin sitten meitä kyllä odottaa reissu klinikalle tarkempiin tutkimuksiin. Tässä kuitenkin tätä elämän iloa, nappaa äänet päälle :)