Epävarmuudet ulkonäössäni

Meillä kaikilla on omat ulkonäölliset juttumme, mitkä aiheuttavat epävarmuutta ja mitkä helposti näemme ensimmäisenä itseä katsoessamme. Ne on niitä mitä haluaa vähän peitellä ja niitä mitä ajattelemme muidenkin huomaavan. Joku ottaa sinusta kuvan mikä on kaikin puolin hyvä, ja silti nämä asiat voivat olla ainoita mitä näet. Epävarmuutta voi aiheuttaa tietty vartalon osa, kasvot, korvat, hartiat.. toisilla taas joku ei välttämättä edes näkyvä asia kuten ääni. Nämä kaikkihan ovat vain yksityiskohtia, joiden ansiosta olemme yksilöitä ja erotumme toisistamme. Mutta välillä sitä on vaikea ajatella niin, sen sijaan että näkisimme ainutlaatuista kauneutta näemme virheitä.

Omia epävarmuuksiani on oikeastaan koko kasvoni, eritoten nenäni, sekä lyhyt kaulani. Vartalostani olen ollut melko ylpeä siitä asti kun murrosikä alkoi, tietenkin välillä senkin kanssa on ollut ylä- ja alamäkiä. Pari vakkariahdistusta on leveä lantio ja olkavarret, mutta vähemmissä määrin nykyään. Oi ja tosiaan yks vieläkin eniten vallitsevista on hiukseni! Nämä hennot ohuet hiirulaisen hännän omaiset suomalaiset hiukset. Ai että oonkin elämäni aikana näitä asioita itkenyt (en tosin yhtä paljoa kuin nimeäni, pienenä ei ollut helppoa olla Miina...).

Onneksi tässä iän myötä on kuitenkin oppinut huomaamaan, että suurin osa näistä epävarmuuksista ja niitä aiheuttavista asioista ovat vain omien korvien välissä. Toki onhan minulla leveä lantio ja ohuet hiukset ihan pääni ulkopuolellakin mutta se, että minun tarvitsisi olla epävarmempi kuin hoikat paksuhiuksiset ihmiset on vain omaa juttuani. Sen huomaan niinä päivinä, kun on muutenkin tosi hyvä fiilis ja olen tehnyt itselleni mieluisia asioita onnistuneesti. Katson itseäni peilistä noina päivinä ja olenkin tosi tyytyväinen kaikkeen mitä nään, vaikka eilen olisin vielä ajatellut toisin.

Juttelimme toisen starboxin bloggaajan Olivia Tuuvan kanssa siitä, miten paljon nykyään muokkaamme omaa ulkonäköämme täytteillä ja leikkauksilla. Aika paljon näkee ja kuulee kaikennäköisistä toimenpiteistä joilla tavoitellaan täydellistä ulkomuotoa, ja entistä enemmän sellainen täydellisyys on tärkeimpiä tai tärkein tavoite elämässä. Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka moni käy muuttamassa itsestään jotain juurikin epävarmuuden vuoksi, ja kuinka moni taas on jo etukäteen tyytyväinen ulkonäköönsä. Mielipiteeni onkin että jos haluaa omaa ulkonäköänsä muuttaa toimenpiteillä niin antaa mennä, olen itsekin miettinyt vakavasti esimerkiksi hiustenpidennyksiä ja ei-niin-vakavasti ylähuulen täyttämistä. Aika näyttää tulenko koskaan noita asioita tekemään, tänään sanoisin että en mutta huomenna on taas uusi päivä. Olen kyllä tämän asian tienoilta hieman huolissani tulevista sukupolvista, miten opetamme lapsillemme että he ovat kauniita juuri sellaisina kuin ovat kun ympärillä näkee vain virheettömyyden luomaa illuusiota täydellisyydestä? Onko epävarmuus ulkonäöstä entisestään leviävä pandemia?