Maailman rentouttavin viikonloppu

Nyt vaati melkoista tahdonvoimaa rauhoittua kirjoittamaan tätä postausta, huh! Eikä sen takia etteikö olisi inspistä tai kiinnostusta, vaan koska olen niin älyttömän koukussa yhteen kirjasarjaan etten malta laskea silmiä irti siitä. Luen nykyään melko harvoin kirjoja, mikä on harmi koska tykkään paljon lukea, mut nyt taas aloitin ja into on kova! Jotta en kuitenkaan lukisi ihan koko päivää (ja uskokaa minua sen tekisin) päätin tehdä tämän tähän väliin.

Olimme viikonlopun ystävieni kanssa mökillä nauttimassa viimeisistä kesäfiiliksistä ja muutenkin pitkästä aikaa parantamassa maailmaa kyseisellä porukalla. Olemme olleet läheisiä siitä asti kun yläasteella toisiimme tutustuimme, mutta nykyään asumme eri puolilla Suomea, ja itseasiassa maailmaa, mikä tekee näistä yhteisistä hetkistä harvinaista herkkua. Olimme varautuneet vähän syksyisempään meininkiin, mutta onneksemme sää tosiaan oli kuin milloin tahansa kesällä. Aurinko paistoi joka päivä ja lämmintä riitti, mikä mahdollisti piknikit ja korttipelit laiturilla, sekä kokkailut ulkokeittiössä ilman pelkoa vilustumisesta.

Viikonloppu oli täynnä rentoa meininkiä, muistelua, naurua... kaikkea mikä tällä porukalla on aina taattu! Seuran ja sään kanssa pääsi kyllä tasoihin uskomattoman hyvä ruoka mitä yhdessä kokkailtiin. Ei mentykään ihan perinteisellä grilliruualla vaan ystäväni mestari-idea oli valmistaa tuollainen kasvispata perinteisten pihvien ja salaatin lisäksi. Voikun voisin lisätä kuvan lisäksi tähän maun ja tuoksun, ah... Heittämällä parhaimpia ruokia mitä olen syönyt mökillä, tai melkeenpä missään!

Hetkiä mitkä jäi erityisesti mieleen viikonlopusta oli yön pimeydessä laiturilla tähtien katseleminen. Keskustassa asuessa tähtiä ei niin selvästi näe ja aina yllätyn uudestaan kuinka kaunis yötaivas voi olla. Nähtiin tähdenlentokin! Soitimme myös videopuhelun Australiaan ystäväporukan ulkomaanvahvistukselle, ketä ei olla nähty yli puoleen vuoteen. Oli mahtavaa saada hänetkin mukaan meidän viikonloppuun ja kuulla miltä elämä toisella puolella maailmaa näyttää. Parhaimmista parhain asia oli kuitenkin se, kuinka voi ihmiset ymmärtää toisiaan niin hyvin ja olla elämässä samanlaisissa tilanteissa niin, että keskustelu tuntuu etenevän kuin yhden saman ihmisen ajatukset. Mieltä painaneet asiat, mitkä normaalisti tuntuu siltä ettei kukaan voi ymmärtää, onkin yhtäkkiä täysin normaaleita ja osana muidenkin elämään. Se huojennus kun huomaat ettet olekaan yksin, vaan vierellä on sielunsiskoja!